Huomenna on kotiin lähdön aika!

Tosi nopeasti vierähti 90 päivää. Aluksi ajattelin, että 3kk on pitkä aika olla poissa Suomesta ja omasta arjesta, mutta nyt kun se on takana päin, se ei ollutkaan niin pitkä.
Nyt on hyvä palata takaisin Suomeen, kun osaa taas arvostaa sitä kaikkea, mitä sielä odottaa, kun on hetken ollut erossa. Lähden kotiin monen monta kokemusta rikkaampana.

Nyt on aika jättää näille näkymille jäähyväiset

Myöskin työskentely ulkomailla avaa silmät siihen, miten meillä onkaan kaikki asiat ihan hyvin Suomessa ja sielä keittiöillä.  Hygienia on ihan omaa luokkaansa, raaka-aine toimitukset keittiölle on luotettavia ja tilaukset on juuri sitä, mitä on tilattu.  Harjoittelun aikana ehti muutaman kerran tulla ikävä kesätyöpaikkaa Suomessa, kun kaikki noi kriteerit ei aina ihan täyttynyt. Työskentely eri maasta kotoisin olevien työntekijöiden kanssa oli erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Työpaikalla annettiin paljon vastuuta, mitä en olisi heti tänne tullessa uskonut. Paljon tuli opittua uutta ja ihan tätä alaa, mille olen opiskelemassa.

Oudoin asia, mitä Espanjasta tulee päällimmäisenä mieleen on, kun ihmiset moppaavat katuja! Harjaamisen vielä ymmärtää, mutta pesu vedellä ja mopilla on hieman kummastuttanut :D
Monia "normaaleja" asioita Suomesta ehti tulla ikävä ihmisten lisäksi. Esimerkiksi maitotuotteita ja joitain muita ruokatuotteita, rajatonta nettiä ja asiakaspalvelua omalla kielellä. 

Espanjasta tulee taas puolestaan ikävä lämpöä ja ulko-oven edessä olevaa rantaa, shoppailumahdollisuuksia, hyvää julkista liikennettä ja halpoja hintoja. Molemmissa maissa on hyvät ja huonot puolensa.

Mutta kokonaisuudessaan voin lämpimästi suositella harjoittelua eri maassa! Aluksi, kun tätä lähdettiin suunnittelemaan, pelkästään ajattelukin sai jännittymään, mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois ja olisi ollut harmillista jättää tämä ainutlaatuinen tilaisuus käyttämättä. Vasta itse kokemalla näki, mistä olisi jäänyt paitsi, jos ei olisi tullut lähdettyä.

Meidän kämppä, joka palveli hyvin sen 3kk

Nyt täytyy palata laukkujen pakkailujen pariin.

Kiitos Espanja! Olit kiva paikka asua, nähdään vielä joskus.
Pian nähdään Suomi!
-Sanna

Parin menneen viikon tapahtumia

Alkuviikosta viikolla 47 meillä oli vuorotellen vapaat maanantaina ja tiistaina ja toisella lounasvuoroa, kun toisella oli vapaata. Keskiviikkona olimme molemmat lounasvuorossa ja päivät toistuivat samalla kaavalla, kun kaikki muutkin lounasvuorot yleensä. Keskiviikkoiltana teimme koulutehtäviä, kun kerrankin pääsimme töistä samaan aikaan.

Torstaina aloiteltiin jo hieman tulevien pikkujoulujen esivalmistelutöitä.

Perjantaina jatkettiin esivalmistelutöitä lauantain stadilaisten pikkujouluja varten. Kuten edelliselläkin viikolla Janika esimerkiksi savusti possun sisäfileetä, graavasi lohta, valmisti rosollia ja sienisalaattia. Ja Sannan vastuulla oli taas laatikoiden valmistaminen, kinkkujen paistaminen ja kuorruttaminen sekä karjalanpaistin valmistaminen.

Lauantai oli meidän VIIMEINEN päivä töissä, koska tunnit tuli sinä päivänä molemmilla täyteen. Työharjoittelu oli hyvä päättää stadilaisten pikkujouluihin. Lauantaina työpäivän päätteeksi juhlittiin työkavereiden kanssa, tanssittiin paljon ja pidettiin hauskaa :)

Sunnuntaina satoi vettä, joten lämmittelimme vilttien alla ja katsoimme leffoja. Illalla, kun Krista oli päässyt töistä, juhlimme päivää etukäteen Sannan synttäreitä syömällä kakkua.  

Sannan synttärit:)

Maanantaina kävimme tutkimassa viikonloppuisen myrskysään jälkeisiä tuhoja rannalla. Ajattelimme molemmat, että ulkona olisi kovinkin kylmä ja pukeuduimme paksuun vaatekerrastoon. Hetken käveltyämme rannalla oli molempien niin kuuma, että oli pakko palata kotiin vaihtamaan kevyempää vaatetta päälle. Ja niin nahkatakit vaihtuivatkin bikineihin ja palasimme rannalle ottamaan aurinkoa ja nauttimaan sen lämmöstä. Ja koska oli synttäripäivä, otimme piknikin tapaan herkkuja rannalle mukaan. Ei olisi syntymäpäivä voinut mukavammin mennä!

Tällaiseen kuntoon ranta oli yön aikana joutunut

Tiistaina Sannalla ja Kristalla oli aikainen herätys. He lähtivät Marokon Tangeriin päiväreissulle. Ensin ajettiin linja-autolla Tarifaan, josta mentiin pienimuotoisella risteilyaluksella Tangeriin. Laiva oli teknisistä syistä kaksi tuntia myöhässä, joten retkeläiset ehtivät tutustua myös Tarifan kaupunkiin hieman.

Euroopan rajojen ulkopuolelle ei aivan kahta kättä heiluttaen mennäkkään. Jokaisen matkustajan tuli täyttää matkustuskortti, jossa luki samat asiat kuin passissa, laittaa retkenjärjestäjän logotarra näkyvään paikkaan ja näyttää passi. Koko reissun aikana passi näytettiin kuudesti.

Laiva oli kuin lentokoneen ja risteilylaivan risteytys, siellä oli pieni tax free ja penkit niin kuin lentokoneessa. Laiva lähti liikkeelle niin vauhdilla, että matkustajat horjahtivat taaksepäin ja sitten mentiin! Matka kesti laivalla yhteensä tunnin, vauhti oli kova ja aallot keinuttivat todella paljon. Kyyti ei olisi sopinut ollenkaan meripahoinvoinnista kärsiville.

Tangerin puolella taas jatkettiin matkaa linkalla. Kiertoajelu alkoi kuuluisuuksien loma-asuntojen ohi ajamisella. Näimme esimerkiksi Yves Saint Laurentin loma-asunnon sekä Marokon kuninkaallisen kesäasunnon.

Seuraavaksi söimme marokkolaisen lounaan. Alkupalaksi söimme leipää ja papukeittoa, kanavartaan siihen väliin, pääruoaksi kanacouscousia ja jälkiruoaksi makeaa minttuteetä sekä keksin. Sen jälkeen lähdimme kiertelemään pieniä ahtaita katuja, jossa oli kojuja kojujen perään, mistä sai ostaa koruja, huiveja ynnä muuta krääsää. Kaupunginosa, mitä kiersimme, oli vanhaa Tangeria ja arkkitehtuurista sekä kaupungin yleisilmeestä näki, että todellakin oli kyse todella vanhasta kaupungista.

Sitten lähdimme takaisin Espanjan puolelle. Espanjan puolella odotti taas kahden tunnin linja-automatka Tarifasta Fuengirolaan. Sanna ja Krista torkahtelivat koko linkkamatkan kilpaa, tuurilla heräsivät oikeaan aikaan ennen kuin oltiin perillä :D

Tanger

Ostosbasaari

Vähän erilaiset shoppailumahdollisuudet :)

Laivaan mentiin autojen kanssa autokannelta..

Janikalta jäi kyseinen reissu näkemättä matkapahoinvoinnin vuoksi. Ei kyseinen päivä kuitenkaan hukkaan mennyt, hän kävi shoppailemassa ja salilla.  Illalla vielä lopuksi kävimme koko kämppisporukalla Nuriasolissa sanomassa jäähyväiset merkonomiharjoittelijoille Elville ja Reetalle, kun heidän lento lähti takaisin Suomeen seuraavana päivänä.

Keskiviikkona Krista oli töissä ja me lähdimme shoppailemaan Fuengirolan keskustaan, josta kävelimme Mijaksen suureen El Corte Inglesin ostoskeskukseen. Nyt tuli nähtyä sekin sisältäpäin, kun viimeksi ajoimme vain skoottereilla ohitse.

Mehubaarin tuoremehua

El Corte Ingles

Fuengirolan keskustan joulukuusi

Torstaina Sanna Ja Janika lähtivät Malagaan. Junamatka maksoi vain 3,60€ per pää. Päivä vierähti mukavasti shoppailun merkeissä sekä meille uuteen kaupunkiin tutustumisella. Malagassa näimme todella kauniit jouluvalot sekä kävimme kahvilla Starbucksissa ja odotimme sateen loppumista. Taas tuli löydettyä yksi uusi ostoskeskus Centro Larios. Nyt on tullut kyllä shoppailtua ihan liikaa! 

Malagan katu jättipuineen ja jouluvaloineen

Meillä oli salakuvaajiakin matkassa

Bongattiin myös teltta, jossa oli luistelujää!

Nämä valot olivat tosi näyttävät ja valaisivat koko kävelykadun

Tulimme vasta iltamyöhään kotiin junalla. Iltapalaksi maistelimme vielä hieman juustoja ja viiniä, mitä löysimme edellisen päivän shoppailureissulta El Corte Inglesistä.

Krista sai avaimet uuteen kämppäänsä ja vei jo jotain tavaroitaan vähän sinne. Vielä kaksi yötä hän nukkuu meidän kanssa ja sen jälkeen hänen siskonsa tulee kylään ja koittaa Kristan muutto.

Perjantaina päivä meni vähän rauhallisemmin. Kävimme lenkillä, ottamassa aurinkoa, salilla ja kaupassa. Eli siis ihan normaali arkinen päivä.

Tänään on lauantai, sataa vettä ja on kylmä, joten on hyvä aika kirjoittaa blogia ja tehdä churroja piristämään mieltä!

12 päivää enää jäljellä, kun näemme jälleen Suomi!

-Sanna ja Janika